6. Itsenäinen Suomi 101 vuotta

 Suomen lippu

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Tärkeintä on kunnioitus ja kiitollisuus - rauha ja itsenäisyys eivät ole itsestäänselvyys 

Tämä vuonna itsenäinen Suomi täyttää 101 vuotta. Veteraanien perintönä saamme elää itsenäisessä Suomessa, sanotaan Tammenlehvän Perinneliitto ry:n julkaisunkin alkumetreillä, ja siihen yksinkertaisen ytimekkääseen lauseeseen on meidän kaikkien suomalaisten helppo yhtyä. Vuosina 1939-45 käytyjen sotien aikana veteraanit puolustivat isänmaatamme voimiaan säästämättä ja sodan jälkeen veteraanisukupolvien miehet ja naiset tekivät suuren jälleenrakennustyön, jonka ansiosta saamme elää nykyisessä hyvinvointivaltiossa, jatkaa samaisen julkaisun kirjoittaja Seija Niinistö-Samela. Hän päättää lukijalle osoitetun alkutekstin sanoihin: Oikeudenmukaisuus, velvollisuudentunto ja yhteistyö ovat aina olleet veteraaneille tärkeitä arvoja, eivätkä nämä arvot vanhene, vaan voivat ohjata toimintaamme tänäkin päivänä (Niinistö-Samela 2015)

Ei pidä myöskään unohtaa, että asevelvollisten miesten lisäksi vapaaehtoiset naiset työskentelivät monenlaisissa huolto- ja valvontatehtävissä, ja että veteraanisukupolven toiminnan ansiosta Suomi säilytti itsenäisyytensä. Niinistö-Samela mainitsee samaisessa julkaisussa, että Suomeen tuli myös paljon vapaaehtoisia talvella 1940 muun muassa Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Virosta ja Unkarista, ja että vapaaehtoisten apua arvostettiin (Niinistö-Samela 2015).

Arvostusta pitää antaa myös naisten suurimmalle maanpuolustusjärjestön Lotta Svärdin naisille, lotille, sillä hekin työskentelivät niin sotatoimialueilla kuin kotirintamalla hoitaen muun muassa muonitus-, lääkintä- ja valvontatehtäviä. Jatkosodan aikana vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä oli huomattavasti suurempi määrä naisia kuin talvisodan aikana, kaikkiaan noin 200 000 naista. Sotilaskotiyhdistysten sotilaskodeissa sotilaille myytiin kahvia, leivonnaisia, kirjepaperia ja kyniä. Sotilaskodeissa työskenteleviä naisia kutsuttiin sotilaskotisisariksi. Tuhansia naisia osallistui myös järjestöjen kautta ohjatun työn lisäksi talkootöihin Suomen hyväksi ja sotilaille kudottiinkin sukkia, kirjoitettiin kirjeitä ja lähetetiin ruokapaketteja. Näin suomalaiset sotilaatkin tiesivät, että koko Suomen kansa oli heidän puolellaan (Niinistö-Samela 2015).

Suuri kunnioitus ja nöyrä kiitos vapaasta ja itsenäisestä Suomesta kuuluu siis kaikille sotiemme veteraaneille ja veteraanisukupolvien miehille ja naisille. Heidän sinnikkyytensä ja toimintansa ansiostaan elämme nyt vapaassa ja itsenäisessä Suomessa! Suhteellisen nuorena valtiona meillä on muunkin maailman ihmettelemä ja kunnioittama sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä, jollaista muualla maailmassa ei ole. Samoin meillä on muun muassa äitiyspakkaukset ja äitiys- sekä isyyslomat. Maailmallakin korkealle arvostettu koulutusjärjestelmämme antaa kansalle myös mahdollisuuden ilmaiseen perus- ja korkeakouluopintoihin.

Ajat muuttuvat ja paljon on yhteiskuntamme järjestelmissä nykypäivänä tietenkin myös korjattavaa ja muutettavaa, mutta perusasiat meillä on varsin hyvin muuhun maailmaan verrattuna. Ja tämä kaikki on tapahtunut suhteellisen lyhyessä ajassa melko nuoren 101-vuotiaan itsenäisyytemme aikana. Kiitos myös siitä kuuluu sotiemme veteraaneille ja veteraanisukupolvien miehille ja naisille, jotka loivat mahdollisuuden tälle kaikelle.

Katso seuraavaksi alta "lyhyt oppimäärä" Suomen tiestä itsenäisyyteen Yle Areenan Yle Oppiminen videotallenteelta. Voit katsoa sen myös Yle Areenasta.

Itsenäisyyden juhlistaminen

Siitä, miten itsenäisyyttä tulisi juhlia, on monia mielipiteitä. Jotkut ovat sitä mieltä, että juhlan pitäisi olla iloinen, jopa riehakas. Kuuluisiko parhaaseen itsenäisyyspäivän juhlaan ilotulitus, herkut ja suuri määrä juhlijoita, vai onko se ennemminkin kodin piirissä ja perheen ja ystävien parissa leikkien ja seurustellen vietettävä tapahtuma?  

Yksi vaihtoehto juhlistaa Suomen itsenäisyyspäivää on Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti Espoon Metro Areenalla to 6.12.2018 klo 14:30-16. Huomioitavaa on, että tilaisuudesta on myös livelähetys verkossa osoiteessa www.espoo.fi/livetapahtumat ja katsottavissa ja kuunneltavissa samassa linkkiosoitteessa tallenteena 30 päivää 5.1.2019 saakka. Tapahtumaan on jaettu ilmaislippuja Espoon palvelupisteissä. Samoin ainakin muun muassa espoolaisissa palvelutaloissa kokoonnutaan yhteistiloihin viettämään yhdessä itsenäisyyspäivää konsertin äärelle. Myös muilla Suomen paikkakunnilla on eri kokoisia ja erilaisia itsenäisyyspäivään liittyviä tapahtumia.Toisaalta myös monelle on muodostunut tavaksi katsoa itsenäisyyspäivänä televisiosta Väinö Linnan romaaniin perustuvan Edvin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas -elokuva, joka perinteitä kunnioittaen esitetään tänäkin vuonna klo 12 alkaen kanavalla 5 Yle Teema & Fem.

Televisiosta voi seurata myös illalla Linnanjuhlia, joiden teemana on tänä vuonna yhteinen ympäristömme. Vastaanotolle on kutsuttu noin 1700 henkilöä, eri tavoin ja eri aloilla ansioitunutta vierasta (Yle 2018). Ensimmäiset radioidut Linnanjuhlat olivat itsenäisyyspäivänä vuonna 1949 - kuuntele tuo nostalginen lähetys Yle Areenan Elävän arkiston radiotallenteelta. Ensimmäinen televisiotallenne Suomen itsenäisyyspäivän Linnan juhlista oli 6.12.1957 - katso juhlista säilynyt Lii-filmin uutiskatsaus Yle Areenan Elävän arkiston lyhytfilmitallenteelta vuoden 1957 Linnanjuhlista. Suorat televisiolähteykset vakiinnuttivat paikkansa lopulta oikeastaan vasta 1980-luvulla ja Linnanjuhlista tuli pian Suomen tärkein mediatapahtuma. (Yle Areena 2015). Lyhyt filmejä, koosteita ja muita televisiotallenteita Linnanjuhlista voit katsoa lisää Yle Areenan Elävästä arkistosta. Television aikakaudella monessa suomalaisessa kodissa on otettu  tavaksi liimautua TV:n ääreen seuraamaan Linnan juhlia ja sen pukujuhlaa. 

Itsenäisyyspäivä on koko kansan juhla, ja hyvä esimerkki siitä on Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n järjestämät koko kansan ”linnan juhlat” itsenäisyyspäivänä klo 12-14 Hakaniemen torilla Helsingissä. Kaikki ovat tervetulleita. Juhlassa on ilmainen kenttäruokailu - tarjolla on hernekeittoa ja ruoan lisäksi jaossa on myös villasukkia (Hurstinapu 2018). Parhaimmillaan Hurstin itsenäisyyspäivän juhlaan on saapunut noin 1500 vierasta, melkein yhtä paljon kuin Linnan juhliin. Paikalle tulevat ovat perheellisiä, eläkeläisiä ja heitä, jotka kaipaavat yhteisöllistä juhlaa, Hursti kertoo. (Yle 2012).  

Itsenäisyyspäivän kynttilät

Useissa kodeissa sytytetään perinteisesti kaksi sinivalkoista kynttilää ikkunanlaudalle itsenäisyyspäivän iltana itsenäisyytemme kunniaksi.  Moniko kuitenkaan tietää, mistä tämä tapa on saanut alkunsa ja miksi esimerkiksi kaksi kynttilää? 

Suomessa on ollut kynttiläperinne jo ennen itsenäistymistämme. Ruotsin vallan aikana kynttilöitä poltettiin kuningasperheen kunniaksi ja Venäjän vallan aikana Venäjän keisariperheen merkkipäivien kunniaksi. 1800-luvun lopun 1900-luvun alun Sortovuosina kynttilöistä taas tuli kapinan ele ja Runebergin päivänä 5. helmikuuta taas alettiin polttaa ikkunoilla kynttilöitä symboloimaan vastalausetta venäläistämistä vastaan. Ja kun Suomessa vuonna 1914 perustettiin jääkäriliike missionaan irrottaa Suomi Venäjästä, ja kyseinen aate oli alkuaikoina tulenarka, oli kaksi kynttilää ikkunalaudalla viestittämässä Saksaan Ruotsin kautta jääkärikoulutuksiin matkaaville nuorille miehille siitä, että kyseiset talot olivat  heille turvallisia majapaikkoja (Studio55 2015).

Kynttilöiden määrän taas on selitetty viittaavan esimerkiksi kotiin ja isänmaahan tai turvalliseen majapaikkaan jääkärimatkoijen peruna. Toisaalta kaksi kynttilää sopi paremmin tavalliseen vanhaan ikkunaan (kaksi ruutua) ja muut määrät olivat joko toispuoleisia tai turhaa tuhlausta. Kaksi kynttilää voi myös viitata toiseen adventtiin, joka ajoittuu vuosittain itsenäisyyspäivän tienoille, arkistotutkija Juha Nirkko kansanrunousarkistosta kertoo (Studio55 2015).

Suomen itsenäisyyspäivää on vietetty vuodesta 1919 alkaen, vaikka Suomi itsenäistyi jo vuonna 1917. Itsenäisyyden liitto on vuodesta 1927 alkaen kehottanut kansalaisia sytyttämään sinivalkoiset kynttilät Suomen itsenäisyyden kunniaksi itsenäisyyspäivän iltana klo 18-20 välisenä aikana (Studio55 2015).

 

Seniori365.fi -tiimi toivottaa kaikille hyvää Suomen itsenäisyyspäivää!

Kuva: Mikkeliläisen Kukkakauppa KukkaRoosan Suomi 100 kukkakimppu

 

Lähteet:

Espoon kaupunki. Tapahtumat. Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti. Viitattu 6.12.2018.  

Espoon kaupunki. Livetapahtumat. Viitattu 6.12.2018.  

Hurstinapu..2018. Hurstin itsenäisyyspäivä 2018. Viitattu 6.12.2018. 

Niinistö-Samela.2015.Veteraanien perintönä itsenäinen.Tammenlehvän Perinneliitto ry.2015.Viitattu 6.12.2018.

Studio55 2015. Itsenäisyyspäivän kynttilät. Viitattu 6.12.2018.

Yle 2012.Hurstilla perinteinen itsenäisyyspäivän vastaanotto Hakaniemen torilla.2012.Viitattu 6.12.2018.

Yle 2018. Itsenäisyyspäivä ja linnanjuhlat. Viitattu 6.12.2018. 

Yle Areena, Elävä arkisto: Suomen tie itsenäisyyteen. Video. Viitattu 6.12.2018.

Yle Areena. Elävä arkisto: Ensimmäiset radioidut Linnanjuhlat 1949. Video. Viitattu 6.12.2018.

Yle Areena. Elävä arkisto: Linnanjuhlat 1957. Video. Viitattu 6.12.2018.

Yle Areena. Elävä arkisto. Linnanjuhlista tuli Suomen tärkein mediatapahtuma.2015. Viitattu 6.12.2018

Palaa takaisin