Virheviesti

  • Notice: Undefined offset: 2664 funktiossa menu_tree_check_access() (rivi 1507 tiedostossa /home/seniori365/domains/seniori365.fi/public_html/includes/menu.inc).
  • Warning: Invalid argument supplied for foreach() funktiossa menu_tree_check_access() (rivi 1507 tiedostossa /home/seniori365/domains/seniori365.fi/public_html/includes/menu.inc).

Verkon vaarat osa 1

Kuva 1 Internettiä käytettäessä tulee ottaa huomioon monia asioita

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sähköpostihuijaukset ja roskapostilinkit ovat vuosien varrella muodostuneet osaksi arkipäivää monelle internetin käyttäjälle. Nopeasti kasvava ja elävä sosiaalinen media on tuonut näiden rinnalle myös monia erilaisia leviäviä viruksia. Tämän artikkelin ensimmäinen osa käsittelee sosiaalista mediaa, huijausviestejä sekä pankkien toimintatapoja. Toinen osa käsittelee verkkokauppoja, jäsenyyksiä, tietoturvaa sekä salasanoja. Artikkeli on kehitetty, jotta internetin käyttäminen olisi entistäkin turvallisempaa ja sujuvampaa. Artikkeli sisältää kattavasti tietoa erilaisista huijauksista ja siitä, kuinka niitä voi ehkäistä omalla toiminnallaan. On monia asioita, joita tulee ottaa huomioon internetiä käytettäessä. Huijaukset ja virukset lisääntyvät jatkuvasti ja niiden valvonta on usein hankalaa. Maalaisjärjellä pärjää kuitenkin pitkälle, mutta aina tulee ottaa selvää, mikäli verkossa on jotain epäilyttävää.

Internetin käyttö helpottaa jokapäiväisissä askareissa, esimerkiksi pankki- ja viranomaispalvelut löytyvät helposti verkosta, joten asiointi virastoissa ei ole välttämätöntä. Ostosten tekeminen verkkokaupoissa on helppoa ja turvallista, kun tietoturva on otettu huomioon. Internetissä pystyy myös nykyään helposti varaamaan aikoja muun muassa kampaajalle, parturiin, lääkäriin ja esimerkiksi hammastarkastuksiin.

Internetissä on myös laajasti tietoa tarjolla, vaikka tiedon kanssa kannattaa aina olla hieman lähdekriittinen. Internetin käyttäjät voivat halutessaan helposti tarkastaa, vaikka tietokilpailun vastaukset internetistä. Kotikokkaajat löytävät internetistä mielettömiä määriä erilaisia reseptejä ja leivontaohjeita. Urheilija taas voi etsiä internetistä erilaisia treeniohjelmia ja ruokavalioita. Oikeastaan kaikki tarvittava, kuten myös vähemmän tarpeellinen tieto on löydettävissä internetistä.  Verkon palveluiden hyödyntäminen turvallisesti takaa helpomman arjen.

Internetin tiedon ja palveluiden koko ajan kasvaessa on tietenkin myös ymmärrettävä, että internetin vaarat lisääntyvät samoissa määrin. Tämän takia kannattaa aina olla tarkkana eri sivustojen kanssa ja muistaa olla lähdekriittinen. Esimerkiksi kuka tahansa voi kirjoittaa valheellistakin tietoa Wikipediaan, jota monet käyttävät etsiessään tietoa.  

Kuva 2 Sosiaalinen media

SOSIAALINEN MEDIA on täynnä huijareita ja tietojen kalastelijoita. Suosituimmat sosiaaliset mediat tänä päivänä, kuten Facebook, on erityisesti huijareiden suosiossa. Huijarit esimerkiksi luovat valeprofiileja, joiden avulla he huijaavat hyväuskoisilta käyttäjiltä rahaa vedoten sydäntä särkevään tarinaan. Tällaisessa tapauksessa kannattaa harkita tarkkaan, antaako tuntemattomalle henkilölle omia henkilökohtaisia tietojaan tai rahaa. Jos henkilö kuulostaa epäilyttävältä, kannattaa kääntyä lähimmäisten puoleen tai kertoa viranomaisille. Aina kun sosiaalisessa mediassa tulee vastaan rahankeräys, tulee aina tarkistaa, että julkaisu sisältää rahankeräysluvan. Mikäli luvasta ei ole mainintaa, on kyseessä lähes aina huijaus. (Poliisi 2018.)

Erilaiset hauskat testit voivat houkutella käyttäjiä Facebookissa. Esimerkiksi ”Arvaa kuka Hollywood-tähti olet” tai erilaiset muut internetistä löytyvät mielenkiintoisilta vaikuttavat testit. Jos olemme tarkkana, huomaamme ennen testin alkua, että sivusto mainitsee ”Sallitko Facebookia luovuttamaan sivustolle X profiilisi ja kaverilistasi tiedot?’’ Monet ohittavat tämän kohdan, eivätkä huomioi kyseisiä pienellä printillä kirjoitettuja kohtia, vaan jatkavat testiin. Tässä kohtaa käyttäjät luovuttavat testiä ylläpitävälle sivustolle tietämättään omia, ehkä henkilökohtaisiakin tietojaan. Lopussa testi arpoo täysin sattumanvaraisesti testin tekijälle ihailtavan Hollywood-näyttelijän ja sivusto luovuttaa samalla hänen tietonsa eteenpäin.

Eniten suosiossa tällä hetkellä ovat ”tykkää ja jaa” -huijausarvonnat, joissa palkintona voi olla vaikkapa 1000 euroa, puhelin tai lomamatka etelään viikoksi. Usein arvonnan järjestävää yritystä ei ole edes olemassa ja palkintona esiintyvä kuvakin on varastettu. Nämä huijausarvonnat saavat osallistujat luovuttamaan tietojaan julkaisijan käyttöön. Myös monet oikeat yritykset syyllistyvät tähän jatkuvasti, vaikka Facebook kieltää tämän säännöissään. Facebookin ohjeissa kerrotaan, että julkaisun jakaminen ei saa milloinkaan olla kilpailuun osallistumisen ehtona. Sääntöjen vastainen tai huijaukseksi tiedetty julkaisu voidaan ilmiantaa Facebookin oman toiminnon avulla. Julkaisun voi ilmiantaa klikkaamalla julkaisun oikeassa yläkulmassa olevaa nuolta ja valitsemalla kohdan ’’ilmianna julkaisu’’.

Sosiaalisessa mediassa on yleistynyt kirpputorimyynti. Tori.fi ja huuto.net ovat sivustoja, joissa jokainen voi myydä ja ostaa haluamiaan tuotteita. Facebookin kirpputoreilta voi tehdä löytöjä, mutta usein myös huijareita on paljon. Monesti myyjät myyvät tuotetta, jota ei todellisuudessa ole olemassa. Maksua pyydetään usein ennakkoon, jonka jälkeen myyjä suostuu lähettämään paketin matkaan. Usein, kun maksu on suoritettu, myyjä estää ostajan ja katoaa. Tämän seurauksena maksettu tavara ei välttämättä koskaan tavoita ostajaa. Kaikkien tuotteiden maksutapahtumat tulisi tehdä kasvokkain, mielellään julkisella paikalla. Tuote tulee tarkistaa huolellisesti ennen maksua. Usein ostaja on huomannut vasta myöhemmin, että tuote ei vastaa myynti-ilmoitusta. Postiennakolla voi jonkin verran pienentää riskiä tulla huijatuksi.

Sosiaalisessa mediassa, etenkin Facebookissa ja Instagramissa kannattaa olla aina tarkkana, mitä tilapäivityksiä tekee tai millaisia kuvia jakaa. Vähintään kannattaa aina pitää julkaisuasetukset niin, että kuvat ja päivitykset näkyvät vain omille kavereille, eikä julkisesti kaikille tuntemattomille. On hyvä aina pitää myös mielessä, että esimerkiksi Facebookissa tehdyt tilapäivitykset eivät välttämättä ikinä häviä internetistä, jos joku on ottanut niistä screenshot’in eli näyttökuvan. Facebookista tai Instagramista varastettujen kuvien käyttäminen ei ole uutta. Maailmassa ja Suomessakin on useita tapauksia, joissa joku on anastanut toisen profiilikuvia ja esiintynyt myöhemmin eri henkilönä kyseisillä kuvilla. Pahimmissa tapauksissa pahaa arvaamaton uhri on jopa rakastunut keksittyyn henkilöön ja vielä pahemmassa tapauksessa lähettänyt hänelle rahaa. Myöhemmin saattaa paljastua, että koko ihmistä ei ole olemassakaan, vaan uhri on tullut huijatuksi. 

HUIJAUSVIESTIT JA PANKKIEN TOIMINTATAVAT ovat monellakin tapaa liitoksissa toisiinsa, sillä monet nettihuijarit toimivat pankin nimissä. Netissä pyörii yhä enemmän huijausviestejä. Monellekin tutuksi tulleina tapoina ovat yllättävät yhteydenotot omalta pankilta, sähköpostitse tai puhelimitse. Sähköpostissa pankki saattaa ilmoittaa aikovansa uudistaa tietosuojakäytäntöjä tai päivittää tilinhaltijan tiedot, jolloin he vaativat vastaamaan sähköpostiin ja antamaan pankkitiedot sekä salasanan. Tämä paljastuu kuitenkin huijaukseksi, koska pankit eivät lähesty asiakkaita sähköpostitse ja soittavat asiakkaalle todella harvoissa tilanteissa. Esimerkiksi Nordea-pankki vahvistaa, etteivät kysy koskaan asiakkaan henkilökohtaisia pankkitunnuksia, kortin tietoja tai henkilötunnusta sähköpostitse tai puhelimitse. (Nordea 2018.)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vuoden 2017 joulukuussa on ollut liikkeellä huijausviesti, jonka lähettäjä vaikuttaisi olevan S-pankin asiakaspalvelu. Sähköpostin aiheena on ’’S-pankin verkkopalvelut’’ ja lähettäjän sähköpostiosoite on asiakaspalvelu0@s-pankki.fi. Viestin sisältö saattaa kuulostaa uskottavalta, mutta tarkkasilmäisimmät huomaavat tekstissä useat kielioppivirheet. Viestissä kehotetaan asiakasta kirjautumaan sisään verkkopankkiin sähköpostissa olevan linkin kautta verkkopankkipalvelun päivitystä varten. S-pankki painottaa, että huijausviestin saaneiden ei tule avata sähköpostilinkkiä tai antaa pankkitunnuksia muille. (Savon Sanomat 2018.)

Monet pankit tiedottavat asiakkaitaan pankin kotisivulla esimerkiksi, mitä ovat haittaohjelmat ja kuinka välttäisimme huijatuksi tulemisen. OP-pankki tarjoaa hyviä vinkkejä huijausviestien tunnistamiseksi:

  • Viestin aihe ja lähettäjä eivät liity toisiinsa
  • Viestin aihe tai kieli on vieraskielinen
  • Viesti on kirjoitettu huonolla suomenkielellä
  • Viesti on lähetetty omituisena kellonaikana tai viikonpäivänä esimerkiksi aamuyöstä (Op-Pankki 2018.)

Huijaussähköpostit kannattaa aina poistaa ja viestien sisältämät linkit kannattaa jättää klikkaamatta. Jos vahinko on kuitenkin jo tapahtunut ja huijarit ovat saaneet tietosi, tulee viipymättä ottaa yhteyttä pankkiin.

Huijausviestejä ovat myös nettisivustoja käytettäessä yhtäkkiä esiin pongahtavat mainokset ja ponnahdusikkunat. Yleensä niissä lukee, että olet esimerkiksi sivuston 10 000. kävijä päivän aikana ja kun painat mainoksesta, voit voittaa palkinnon tai rahaa. Myös nettikasinojen ja muiden uhkapelifirmojen mainoksia on melkein jokaisella sivulla ja mainoksien kautta yritetään johdattaa käyttäjä pelaamaan heidän sivustonsa uhkapelejä. Tämä ei sinällään ole huijausviesti, mutta kannattaa tunnistaa luotettavat pelifirmat kaikkien mainoksien joukosta. Internetissä on myös pelimainoksia, joissa pitää esimerkiksi pyöräyttää arvontapyörää ja se antaa jonkin summan, jonka olet voittanut. Nämä mainokset ovat yleensä huijauksia eikä niihin kannata kiinnittää mitään huomiota.

 

Teksti:

Restonomiopiskelijat Ea Ek, Nicole Hyökki, Julia Kokkonen, Sini Kontkanen ja Maria Law.

Laurea-ammattikorkeakoulu 2018.

 

Lähteet

Nordea. 2018. Luettu 26.4.2018. https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/tule-asiakkaaksi/asiakkaan-tuntem...

Op-pankki. 2018. Luettu 30.4.2018. https://uusi.op.fi/turvallinen-asiointi/verkkorikollisuus

Poliisi. 2018. Rahankeräysluvat. Luettu 25.4.2018. https://www.poliisi.fi/luvat/arpajaishallinto/rahankeraykset/rahankerays...

Savon sanomat. 2018. Luettu 28.4.2018. https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Pankin-nimissä-liikkuu-taidokas-huijausviesti-vaikuttaa-aluksi-tulevan-oikeasti-asiakaspalvelusta/1082101

Kuvat:

Kuva 1: https://pixabay.com/fi/tietokone-kannettava-tietokone-3368242/

Kuva 2: https://pixabay.com/fi/liiketoiminta-internet-teknologia-3368492/

Kuva 3: Esimerkki S-pankin nimissä lähetetystä huijaussähköpostista. https://www.s-kanava.fi/web/s/huijausviestit

Kategoria: